Mä herään terraariosta. Mitä helvettiä, mä olen syntynyt sisiliskoks. Kuuma, paahtava lamppu polttaa entisestään kesän jo kuumentaman huoneen. Ilma ei liiku. Hiostaa.

Äiti, missä sä olet? Isä? Kukaan? Olenko mä yksin? Missä kaikki ovat? Mä haluun syliin.

Ei äiti kuule, äiti on yksin. Äiti on poissa. Ei kuule isäkään. Isä on poissa. Äiti oksentaa kolmenkymmenen tunnin ponnistuksensa ulos. Äidillä on paha olla. Äiti on masentunut. Ei jaksa ottaa lasta syliin. Eikä sitä sille anneta. Hoitajat ottivat lapsen. Pois äidiltä.

Lämpölamppu paahtaa ikuiset arvet sylin puutteesta ja läheisyydenkaipuusta pienen pojan selkään. Ikuiset arvet.